Jalat yhtä pitkiksi (Apu -lehti 6/2011)

Artikkeli julkaistu Apu-lehdessä 6/2011. Teksti ja kuvat: Sari Tammikari.

Rajasalon kehittämän mitan avulla katsotaan suoliluiden takakärkien symmetria sekä selkärangan linjapoikkeama. Selkään tehdään merkinnät tussilla kolmeen eri kohtaan ja linja tarkistetaan niiden avulla. Suoliluun takakärjet tunnustellaan peukaloiden avulla.

Suurin osa raajojen pituuserosta kärsivistä potilaista jää ilman pysyvää helpotusta ongelmiinsa. He hakevat apua eri asiantuntijoilta vuodesta toiseen. Pääsy ortopediseen leikkaukseen voi vaikuttaa lottovoitolta. Mutta kun leikkaus ei tuokaan helpotusta, potilas jää helposti yksin kipujensa kanssa.

Mistä tässä on kyse? Aiheesta käydään kiivasta keskustelua niin suosituilla keskustelupalstoilla kuin asiantuntijoidenkin keskuudessa. Yksimielisyyttä asiasta ei tunnu löytyvän.

– Monista asioista tehdään tässä yhteiskunnassa vaikeita. Kokonaisuus jää helposti huomaamatta, kun keskitytään vain oireisiin ja pieniin osatekijöihin, napauttaa urheiluhieroja Alpo Rajasalo.

Hän on hoitanut lukemattomia raajojen pituuseroista kärsiviä asiakkaita kivuttomiksi vastaanotollaan Ikaalisissa. Rajasalon kehittämällä manipulaatiotekniikalla korjataan lantion ja selkärangan virheasentoa.

Kehon painojakauma tutkitaan tasapainolaudan kanssa.

– Potilasta hoitavan lääkärin tulisi kontrolloida tämän vaiheita niin pitkälle, että potilas saa kausaalidiagnoosin (selvityksen vaivojensa syystä) ja sen mukaisen hoitolinjauksen. Pelkkä oirediagnoosi ei riitä, toteaa fysiatrian erikoislääkäri Markku Turunen Hyvinkään sairaalasta.
Turunen on yksi harvoista lääkäreistä, jotka puhuvat painokkaasti SI-nivelen asentovirheestä ja siitä aiheutuvista ongelmista. Hänelle ovat tuttuja tilanteet, joissa vastaanotolle tuodaan potilas, jonka jalan kantokyky on kaatumisen seurauksena pettänyt. Pienellä, tarkasti suoritetulla manipulaatiohoidolla sijoiltaan mennyt lantio laitetaan paikoilleen, ja potilas voi kävellä normaalisti pois vastaanotolta.

SI-nivelperäisen kivun katsottiin vielä 1930-luvulle saakka olevan suurin selkädiagnoosiryhmä, mutta sen painoarvo muuttui vähitellen, kun havaittiin välilevyn pullistuman vaikutus iskiasvaivoihin. On osoitettu kuitenkin, että välilevyn pullistuma voi olla seuraus, joka syntyy nimenomaan lantion ja selkärangan virheasennon sekä vääränlaisen nostamisen yhteisvaikutuksena.

Turunen toivoo alalle konsensusta, jossa kaikki sopisivat yhteisistä käytännöistä ja tutkimusmenetelmistä sekä kielestä, jolla asioista puhuttaisiin. Yhteiset kliiniset tutkimusmenetelmät tulisi siirtää myös ammattilaisille suunnattuun perusopetukseen. Siten varmistettaisiin tiedon avoin liikkuminen eri ammattikuntien välillä.

MONI KIPUPOTILAS joutuu vuosia hakemaan apua eri asiantuntijoilta saamatta sitä. Tehokas hoito voi lopulta olla hyvin yksinkertaista. Alpo Rajasalon luona on käynyt paljon asiakkaita, joille on määrätty korotuspalaa, kipulääkkeitä, kortisonipiikkejä, venyttelyä ja jumppaa kipujen ja ongelmien poistamiseksi – ilman tulosta. Rajasalon mukaan muutaman manipulaatiohoitokerran jälkeen selkäranka on oikeassa asennossa ja jalatkin tasapituudessa.

Rajasalo ei väitä osaavansa kaikkea, mutta tietää, milloin lääkärin asiantuntemus on paikallaan. Samaa lojaalisuutta hän toivoisi myös lääkäreiden suunnalta.
– Kyllä tiedon pitäisi liikkua myös meiltä terapeuteilta lääkäreille. Osaava hieroja tai fysioterapeutti pystyy vuosien kokemuksella tekemään paljon päätelmiä. Lääkäritkin voisivat olla uteliaampia meidän ammattikuntaamme kohtaan. Siitä hyötyisivät kaikki.

Jalkaterien lukot avataan.

Tutkimuksessa selvisi, että Saarikankaan lantio oli vinossa, selkäranka skolioosissa ja jalat eripituiset. Rajasalo käsitteli Saarikangasta tunnin ajan, minkä jälkeen kivut olivat poissa ja jalatkin samaa mittaa.

– Koska nikamani olivat jo kasvaneet kiinni toisiinsa ja aiheuttavat edelleen ongelmia, käyn kerran pari kuukaudessa Alpolla hoidettavana. Näin minun ei tarvitse syödä kipulääkkeitä, Saarikangas sanoo.

Rajasalo on hoitanut myös nuoria ja lapsia. Kerran vastaanotolle tuli 12-vuotias tyttö, joka oli kärsinyt selkävaivoista 7-vuotiaasta saakka. Röntgenkuvissa nähtiin skolioosi, ja tyttö oli ortopedin seurannassa. Rajasalon mukaan hän hoiti tyttöä säännöllisesti kaksi vuotta, minkä jälkeen skolioosista ei ollut tietoakaan. Hoitava ortopedi kiinnostui asiasta ja kävi tutustumassa Rajasalon manipulaatiotekniikkaan. Kaavailtu yhteistyö jäi kuitenkin toteutumatta, koska ortopedi muutti toiselle paikkakunnalle.

– Toiveenani olisi tehdä asiantuntevan lasten ortopedin kanssa yhteistyönä pitkittäistutkimusta, jossa selvitettäisiin tieteellisin menetelmin kehittelemäni manipulaation tehokkuus. Totuushan on, että ilman näitä testauksia työni on koululääketieteelle näkymätöntä, Rajasalo toteaa.

RAJASALON KEHITTELEMÄ menetelmä perustuu asiakkaan hengitystekniikan ja lihaskireyksiä vapauttavan manipulaation yhteisvaikutukseen. Hengitystekniikkaa apuna käyttäen terapeutti käsittelee kehomme syvimpiä lihaksia, luulihaksia. Kun luulihakset joutuvat pysyvään jännitystilaan, ne pitävät yllä selkärangan ja lantion virheasentoa. Lihasten vapauduttua jännitystilastaan häviää samalla kipukin. Happi pääsee virtaamaan tasaisesti lihaksistossa. Menetelmässä ei käytetä äkkinäisiä tempomisia tai kiertoliikkeitä. Manipulaatio on kivutonta, mutta tehokkaan tuntuista.

Rajasalo on kouluttanut hierojia ja nähnyt paljon erilaisia tapoja käsitellä asiakasta.
– Hierojan koulutuksen voi hankkia kuka vain, mutta todellisen hierojan tunnistaa tavasta, jolla hän lukee asiakastaan käsiensä välityksellä. Se vaatii herkkyyttä.

Lopuksi tehdään diagonaaliset venytykset selän ja niskan alueelle.

Pienestä pituuserosta ei haittaa

Etelä-Karjalan keskussairaalan ortopedian osastonylilääkäri Mikko Aulamolla on selkeä kanta toiminnallisen skolioosin hoitoennusteeseen pehmeillä hoitokeinoilla.

–Ortopedian näkökulmasta katsottuna selkärangan kieroutta voi hoitaa vain tukikorsetilla tai leikkauksella. Lievät skolioositapaukset eivät edes tarvitse hoitoa.

Aulamon mielestä SI-nivelen virheasento on epätodennäköistä. Nivelsiteet SI-nivelen ympärillä ovat niin vahvat, että tarvitaan putoaminen suorin jaloin kymmenistä metreistä kovalle alustalle, jotta SI-nivelet voisivat mennä sijoiltaan. SI-nivelteoriasta on yleensäkin olemassa hyvin niukasti tieteellistä näyttöä.

Jalkojen pituuseroa korjataan koululääketieteen puolella erilaisin menetelmin. Alle kahden sentin pituuserot hoidetaan kenkiin asetettavilla korotuspaloilla. Sitä suurempien pituuserojen hoito voi olla pidemmän raajan kasvun jarruttaminen, lyhyemmän raajan pidentäminen tai pidemmän raajan lyhentäminen. Pidentämisleikkaus vaatii potilaalta ja hänen läheisiltään sitoutumista lähes vuoden kestäviin normaalia elämistä rajoittaviin toimenpiteisiin.

Yleensä nämä ortopediset leikkaukset tehdään vielä kasvuvaiheessa oleville lapsille ja nuorille. Vain pidemmän raajan lyhentäminen tehdään kasvukauden päätyttyä.

Aulamo on tietoinen potilaista, jotka ovat jopa vammautuneet terapeuttien käsittelyssä. Kun joihinkin manipulaatiohoitoihin kuuluvia äkillisiä kiertoliikkeitä tai tempomisia tehdään huolimattomasti ilman lämmittelyä, on vaarana jopa potilaan halvaantuminen.

Lievästä selkärangan skolioosista ja jalkojen pituuserosta ei Mikko Aulamon mukaan pitäisi aiheutua isoja ongelmia.

– Jos joku tuntee saavansa apua terapeutilta, niin sehän on hyvä. Mutta todelliseen jalkojen pituuseroon ei manipulaatiohoidoilla ole tehoa.